perjantai 27. lokakuuta 2017

ALL THE BRIGHT PLACES (2015)


Huomenta!

Luin All the Bright Places -teoksen loppuun jo syyskuun alussa mutta en vain pystynyt kirjoittamaan kirjasta heti lukemisen jälkeen. Kirja herätti minussa paljon tunteita ja ajatuksia, joita halusin tutkia ihan rauhassa ennen tämän arvioinnin kirjoittamista. Jos ihan totta puhutaan, en ole vieläkään ihan varma, mitä voin kertoa kirjasta paljastamatta liikaa... Tässä taitaa sittenkin tulla liikaa juonipaljastuksia. Siispä loppuun vielä varoituksen sana:

SISÄLTÄÄ JUONIPALJASTUKSIA / CONTAINS SPOLERS


MISTÄ ON KYSE?

Jennifer Nivenin ensimmäinen nuorille aikuisille suunnattu kirja tarttuu vakaviin aiheesiin: kuolemaan, menetykseen ja itsemurhan pohtimiseen. Vaikka aihe tuntuukin hyvin synkältä on kirjan sivuille onnistuttu saamaan myös iloa, toivoa ja kauniita hetkiä.

Kirjan päähenkilöt ovat samaa koulua käyvät Theodore Finch (koulun outolintu, joka miettii jatkuvasti tapoja kuolla) ja Violet Markey (tyttö, jonka sisko kuoli auto-onnettomuudessa, josta Violet selvisi). Nuoret tapaavat eräänä päivänä koulun kellotornin katon reunalla ja heidän yhteinen tarinansa alkaa. Kouluprojektin merkeissä he tutustuvat osavaltionsa nähtävyyksiin ja päätyvät jakamaan ajatuksiaan keskenään.

Finchin päämääränä on saada Violet taas elämään elämäänsä ja jättämään onnettomuudesta seurannut suru taakseen. Kuitenkin samaan aikaan Finch taistelee oman mielenterveydensä ja outoudensa kanssa.


MITÄ PIDIN KIRJASTA?

Ensimmäisten kappaleiden jälkeen en ollut ihan vakuuttunut kirjan saamista kehuista. Sivumäärän kasvaessa tarina kuitenkin syvenee nopeasti ja tiukentaa otettaan lukijasta. Kirjan käännekohdassa osasin jo aavistaa pahinta mutta toivoin koko ajan olevani väärässä. (Kuitenkin niin harvassa kirjassa toinen rakkaustarinan päähenkilöistä kuolee.) Seuraavat sivut menivät siis nenäliina kädessä.

Kirjan loputtua tunsin samaan aikaan suurta surullisuutta, avuttomuutta, raivoa ja monia muita tunteita – enkä ollut täysin varma olinko ymmärtänyt lopun oikein. All the Bright Places on juuri sellainen kirja, jonka toivot loppuvan toisella tavalla aina viimeiselle sivulle asti. Kirjan loppu antaa paljon ajattelemisen aihetta mutta myös ripauksen toivoa. Aivan kuten kirjailija oli itse sanonut: kyseessä on loppujen lopuksi (toisen) itsemurhasta selviämisestä.

Kuten jo muutamaan kertaan mainitsin, teos herättää paljon ajatuksia (ja aiheuttaa monia kyyneliä). Vakavasta ja synkästä aiheesta huolimatta kirjan luettuani tunsin outoa rauhallisuutta ja toiveikkuutta, joka oli minulle uusi tunne kirjan jälkeen. Yhdyn siis muiden kirjaa kehuvien suiden joukkoon.

Jos aiot lukea vuodessa edes yhden kirjan – valitse tämä.



"MAY YOUR EYE GO TO THE SUN, TO THE WIND YOUR SOUL OR GO TO THE WATERS IF IT SUITS THEE THERE."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidäthän kommenttisi asiallisina. ♥