lauantai 8. syyskuuta 2018

AJATUKSIA VIIKON VARRELTA


Moikka!

Just nyt mun ei tee erityisemmin mieli kirjoittaa mitään, sillä kulunut viikko on ollut erityisen rankka. Parin viikon päästä lähestyvä lähtö on viimein alkanut nostaa pintaan ahdistusta ja stressiä – sekä mielen takaosissa kaihertaneen "selviänkö mä?" -ajatuksen. Tämän lisäksi työharjoittelussa on ollut todella kiireistä nyt kun meidän toinen harjoittelija palasi takaisin kouluun. Mulle on jäänyt siis enemmän töitä ja vastuuta, mikä on toisaalta tuntunut ihan hyvältä, vaikka hieman stressaavalta.

Loppuviikosta menetettiin yksi meidän yksi läheinen ihminen, mikä on omalta osaltaan sotkenut ajatuksia ja suunnitelmia. Lisäksi näyttää ikävästi siltä, että muistotilaisuus jää mun osalta, sillä en millään pääse paikalle Milanosta. Tämä on suoraan sanottuna perseestä mutta en mahda tällekään asialle juuri nyt yhtään mitään...


Kuten käy selväksi elämä ei ole juuri nyt ruusuilla tanssimista, vaan mieltä painaa edellä mainittujen lisäksi moni muukin asia. On hassua, kuinka ajattelin vielä keväällä vaihtoon lähtömisen olevan mun vuoden kohokohta mutta nyt löydän itseni hetkellisesti toivomassa, etten olisikaan lähdössä. Keväällä mun elämän tila oli vielä sen verran selvä, että opiskeluvaihto tuntui täydelliseltä ajatukselta mutta nyt kesän jälkeen on tapahtunut kaikenlaista, joka on saanut lähdön tuntumaan entistä vaikeammalta.

Syksyn saapuminen tuntuu olevan mulle aina hieman alakuloista aikaa ja tuntuukin, että elämän ikävät asiat tapahtuvat usein juuri syksyllä. Mä yritän kuitenkin selvitä kaikesta parhaani mukaan ja muistuttaa itseäni kaikista kivoista pienistä jutuista, joita arkeen mahtuu myös. Oli se sitten hyvä kirja, lämmin kupillinen lemppariteetä tai ylimääräinen 10 minuutin torkutus aamulla.


// Yritetään nauttia tästä viikonlopusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidäthän kommenttisi asiallisina. ♥