sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

MORE THAN WE CAN TELL (2018)

Sunnuntai – miten loistava syy avata kirja!

Miten olisi yksi mun tänä vuonna ilmestyneistä suosikeista? Tämä kirja ei löytynyt mun tämän vuoden lukulistalta mutta kirjan takakansi sai mun pään käännettyä ja ostin kirjan Lontoon Stonewaters-kirjakaupasta. (Varmasti yksi vuoden parhaita päätöksiä.) Olen aiemmin lukenut kirjailijan Letters To the Lost -teoksen, josta sivuhenkilönä tutuksi tulleen Revin tarinaa tämä uusi kirja seuraa.

MISTÄ ON KYSE?

18-vuotias Rev on asunut useamman vuoden onnellisesti adoptioperheessä. Uuden elämän kuitenkin sekoittaa Revin biologisen isän lähettämä kirje ja sen mukanaan tuomat lapsuuden traumat. Toisaalla Emma pakenee vanhempiensa eroa luomaansa virtuaalipeliin, jossa hän saa kimppuunsa trollin. Kumpikaan ei osaa kertoa ongelmistaan vanhemmilleen mutta kun nuoret törmäävät heistä tuntuu helpommalta uskoutua toisilleen.

Kirja on tavallaan itsenäinen jatko-osa Letters to the Lost -teokselle, sillä vaikka toinen tarinan päähenkilöistä onkin esitelty aiemmin on tarina täysin omansa eikä aiemman kirjan tapahtumia tai henkilöitä sekoiteta tarinaan erityisemmin. (Yhdessä kohdassa Rev mainitsee, että hänen ystävänsä tutustui tyttöystäväänsä kirjeitä vaihtamalla!)

MITÄ PIDIN KIRJASTA?

Rakastin kirjaa yhtä paljon kuin aiempaakin! Tarina tempaa vahvasti mukaansa ja nuorten kohtaamat ongelmat vaikuttavat todellisilta ja täysin mahdollisilta. Vaikka kirja seuraakin vahvasti rakkausromaanin perinteitä, on mukavaa huomata, kuinka nuorten suhde kehittyy tarinan edetessä eikä ole sitä tyypillistä "rakkautta ensisilmäyksellä". Pidän myös siitä kuinka kumpikin yrittää voittaa omat ongelmansa ensin yksinään mutta ymmärtävät lopulta tarvitsevansa muiden apua.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidäthän kommenttisi asiallisina. ♥