lauantai 3. maaliskuuta 2018

PAULIG KULMA


Moikka ja kivaa kevättä! (Kuinka olenkaan odottanut, että voin sanoa noin!)

Mun vuoden 2018 "projektina" on ollut vihdoin ja viimein opetella juomaan kahvia. Miksikö? Vaikka mä olen ollut oikeastaan koko ikäni teen ystävä (enkä ole sitä missään nimessä hylkäämässä!) oon aina rakastanut kahvin tuoksua ja varsinkin erilaiset makulatet ovat kuulostaneet niin herkullisilta.

Sain joskus pienenä maistaa kahvia äidin kupista eikä se tuolloin hyvältä maistunut. Olin siis perustanut mielipiteeni kahvista hyvin vahvasti juuri tuohon muistoon. Nyt muutaman kuukauden erilaisia kahveja maistelleena voin myöntää muutaman asian. Ensinnäkin ihan tavallinen suodatinkahvi ei ole mun juttu, kun taas Latte ja Latte Macchiato ovat mukavan mietoja. Toiseksi, kun siihen latteen laittaa makusiirappia (vanilja tai karamelli) ja kermavaahtoa niin kyseessä on jo herkullinen elämys. Viimeisenä oon huomannut, että en tarvitse kuin yhden kupin kahvia, että mun mieliala ja energiatasot nousee huomattavasti! :---D


Aiemmin oli mun mielestä todella huvittavaa lähteä kaverien kanssa "kahville", sillä enhän mä koskaan sitä kahvia siellä tilannut. Nyt oon kuitenkin löytänyt aivan uuden ajanviettomuodon, jossa tilaan kupillisen lattea ja istun sen kanssa kahvilassa. Välillä otan mukaan kirjan tai lehden, jota selailen mutta myös ohikulkevien ihmisten seuraaminen on aika koukuttavaa. En siis yhtään ihmettele, miksi ihmiset tykkäävät "käydä kahvilla".

Viimeksi Helsingissä kävin tapani mukaan pikaisella kahvilla Aleksanterin kadulla sijaitsevassa Paulig Kulma -kahvilassa ja ihastuin paikkaan. Isot ikkunat kadulle mahdollistavat maailman menon seuraamisen ja paikan sisustus oli oikein viihtyisä. Yläkerrasta löytyy lisäksi aivan ihanat riippuvat korikeinut (Ootte varmasti nähneet jonkun instassa nämä!). Itse en viitsinyt ison laukkuni kanssa kiivetä ylös asti, joten mulla on jotain mitä odottaa seuraavalla kerralla kaupungissa!


PAULIG KULMA
– Aleksanterinkatu 9, 00100 Helsinki –

2 kommenttia:

  1. Hah, olin jotain 21 - 22, kun opin juomaan kahvia, ja se tapahtui raa'asti pannukahvilla opiskelukaverin luona kyläillessäni. Edellisvierailulla hän oli kysynyt, juonko kahvia vai teetö ja olin valinnut teen täsmentämättä, että juon vain teetä. Seuraavan kerran sisään astuessani kaveri ilmoitti keittäneensä meille kahvit ja nosti kuparipannun pöytään. En osannut nikotella vastalauseita, ja oppihan siihen sitten.

    Kahvimuistoista pitäisikin kirjoitella joskus. Kiitos ideasta!

    Pauligin kulma on kiva paikka. Täytyykin poiketa siellä uudestaan. Ja ihmisten katseleminen rauhassa tai lueskelu tuoksuvan juoman kanssa on ihan parasta.

    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika raaka tapa tutustua kahviin :--D Onneksi itsellä kyseessä on hyvin pehmeä lasku kahvinjuonnin maailmaan!

      Poista

Pidäthän kommenttisi asiallisina. ♥