lauantai 31. lokakuuta 2015

TAKE A DEEP BREATH


Huomenta! Eilen aamuna olin jo aikaisin jalkeilla ja käväisin pihalla kuvailemassa yön jäljiltä jäässä olevia koiranputkia ja muita pihan kasveja. Kaikkialla oli ihan valkoista ja nouseva aurinko heijastui upeasti jääkiteistä. Oli mukava viettää pieni hetki siinä pihalla seisoen ja ihmetellen luonnon kauneutta. Sisällä odottivatkin pesemätön tiskivuori, nälkäiset kissat sekä muut päivän kotityöt... Sellaista se elämä tuppaa olemaan. Aina olisi jotain tekemistä  ja harvoin löytyy aikaa pysähtyä ja levätä hetken aikaa. Olen huomannut, että illalla mennessäni nukkumaan nukahdan heti - niin väsynyt olen. Tänään siis otin kalenterin esiin ja päätin jakaa töitä eri päiville, jotta kaikki ei kasaudu kerralla samalle päivälle. Samalla laadin lyhyen TO DO -listan marraskuun alkua silmällä pitäen. :-)


  Tiskaa keittiön tasolle kerääntyneet likaiset tiskit.
  Käy ostamassa kissanvaljaat ja opeta Boo ja Vikke niiden käyttöön.
  Etsi isot neulepuikot ja aloita neulomaan lämmintä pipoa talvea varten.
  Varaa uusi aika peruuntuneen kuumakivihieronnan tilalle.


  Etsi motivaatiota treenaamiseen. Koska uimahalli olikin remontissa, mieti muita vaihtoehtoja.
  Käy Helsingissä pakkaamassa loput tavarat lähtökuntoon joulua varten.
  Auringonpaisteen vähentyessä aloita taas syödä D-vitamiinilisää.
  Tee autokoulun teoriatehtävät netissä ja opiskele asioita oppikirjasta.
  Varaa aika ja vie tietokone vuosihuoltoon kunnon liikkeeseen.


  Selaile ensi kesän lomamatkatarjouksia - osaan on jo ennakkovaraajan alennus!
  Vaihda äidin kanssa talvirenkaat autoon. Aamuisin tiet ovat jo jäässä!
  Hanki asusteet lakkiaisiin ja päätä, mitä teet hiuksillesi.
  Osallistu kilpailuihin, joista voi voittaa liput Matkijanärhi 2 -ennakkonäytökseen.

perjantai 30. lokakuuta 2015

TÄYDELLINEN HUULIPUNA SYKSYYN


Italiassa lomailleet (ja varmasti moni muukin!) tuntee italiaisen KIKO-kosmetiikkamerkin. Merkki on tullut tunnetuksi laadukkaista mutta edullisista meikeistään - jotka valmistetaan Italiassa! Mun ensimmäinen kosketus kyseiseen merkkiin oli Pesaron matkalla hankittu kynsilakka, jonka laatu todellakin yllätti. (En silloin vielä tiennyt brändistä mitään.) Ei siis ihme, että ilahduin saadessani tämän KIKO:n huulipunan tuliaisena pikkuserkultani tämän Rooman matkalta. Huulipunan koostumus on todella voidemainen ja se pysyy hyvin huulilla.  Sävynä 918 Classic Rose (click!) sopii mulle loistavasti ja tulee näkymään varmasti huulilla nyt syksyllä. Liian paljon violettiin taittavat punat ovat mulle yhä selvä no-no mutta pieni ripaus viininpunaista ei ole koskaan pahitteeksi! ;-) Tiesittekö muuten, että KIKO:n nettikaupasta saa tilattua meikkejä ja ihonhoitotuotteita edulliseen hintaan myös tänne Suomeen? Tällainen peruspuna hintaan 3,90€ onkin mitä mainioin sijoitus.

Neljän jälkeen luonnonvalo ei enää riittänyt sävyn kuvaamiseen huulilla mutta ehkä ne kuvat voi kuvailla ja postailla myöhemminkin. ;-)

torstai 29. lokakuuta 2015

# VAINBLOGGAAJAJUTUT

Mun oli ihan pakko napata tämä postausidea Saijiksen blogista ja vaikka luonnosten puolella odottaa teksti jos toinenkin viimeistelyä niin halusin toteuttaa tämän. :-) Idea oli vaan yksinkertaisesti niin hyvä ja ainakin itse samaistuin totaalisesti jokaiseen Saijan mainitsemaan kohtaan. Tietenkin tuon postauksen luettuani oli hieman vaikeaa keksiä muita "vainbloggaajatjuttuja" mutta lopulta sain kasaan muutaman. Eli olisi hauskaa saada kommenttia, jos tunnistitte itsenne näistä kohdista!


... Matkoilla joudut heräämään aikaisemmin/valvomaan myöhempään kuin muut, jotta ehdit kirjoitella blogipostaukset valmiiksi matkalla.

... Kun kaverisi huutaa sua 100m päästä, sillä jäit taas kerran jälkeen kuvailemaan kivoja maisemia/kasveja/nähtävyyksiä/tms.

... Ruoan asetteleminen kauniisti lautaselle on maailman suurin operaatio. Kun olet vihdoin tyytyväinen ottamiisi kuviin koko annos on ihan jäässä! ;-)

... Ehdit luoda vaatekaupassa jo kymmenen erilaista asua yhden neuleen ympärille.

... Ilahdut, kun huomaat jonkun maininneen saman tuotteen Kuukauden suosikit -postauksessaan. (Mieluiten oman postauksesi jo ilmestyttyä.)

... Ärsytys, kun luulet keksineesi uniikin postausidean ja tajuat, että joku muu onkin jo ehtinyt toteuttaa sen blogissaan.


... Ystävät, jotka suostuvat asukuvaajaksi. Varsinkin ne, joilla on jotain hajua siitä, mitä tekevät. Sitten on niitä, joiden ottamissa kuvissa ei ole tyyliin yhtään julkaisukelpoista kuvaa... Pitäisikö itkeä vai nauraa?

... Valitset ravintolassa jonkun upean näköisen ruoka-annoksen, josta saa todella hienot kuvat - mutta joka oikeasti maistuu ihan hirvittävältä. ;-D

... Asukuvien ottaminen hirveässä pakkasessa tai tuulessa - ja yrität näyttää siltä kuin et olisi juuri jäätymässä kuoliaaksi. Kuvien jälkeen ryntäät ensimmäisenä sisälle ja kääriydyt lämpimään vilttiin.

... Ahdistus, jos tietokone jumittaa tai nettiyhteys katkeaa, etkä tiedä mitä juuri kirjoittamastasi postausluonnoksesta jää jäljelle. Avaat peloissasi bloggerin vain huomataksesi, että puolet tekstistäsi on hävinnyt jonnekin bittiavaruuteen.


Muuten jos päätit toteuttaa #VAINBLOGGAAJAJUTUT -haasteen niin laita ihmeessä linkkiä kommenttilaatikkoon niin pääsen lukemaan teidän tekstejä! :-D

IHASTUS: KARVALIIVI

Kuinka moni on jo hankkinut itselleen karvaliivin talvea varten? Entä kuinka moni vielä arkailee tuon karvaisen ilmestyksen suhteen? Itse en ole oikein koskaan lämmennyt liiveille - oli kyseessä sitten farkku- tai toppaliivi. Kuitenkin jokin näissä karvaliiveissä vetää puoleensa. Varmaan se liittyy jotenkin tuohon sanattomaan lupaukseen lämmöstä ja pehmeydestä? Oma karvaliivini odottaa vielä jossain kaupan hyllyllä mutta se ei estänyt muutaman asun rakentamista tuon pörröisen vaatekappaleen ympärille! ;-) Kollaasien karvaliivi on muuten H&M:n mallistoa, eikä hintakaan tainnut olla kovin paha. Tuo ei ehkä olisi ensimmäinen valintani karvaliivien joukosta - olen nimittäin kuolannut jo jonkin aikaa meidän Seppälän ikkunassa näkyvää valkoista liiviä. Kuinkahan kauan menee kunnes joudun hakemaan sen parempaan kotiin?
FARKUT + RAIDALLINEN PAITA + PUNAISET HUULET = KLASSIKKO
 PEHMEÄ NEULE + KELLOHAME + HIUSKORISTE = VALMIINA KOULUUN!
VANHA BÄNDIPAITA + NAHKAHOUSUT = ASENNE RATKAISEE

tiistai 27. lokakuuta 2015

DIY: TUUNATTU VIHKO


HOX: Täällä taas ollaan!

Parin ajoitetun postauksen (ja niiden tarjoaman vapaa-ajan) jälkeen tuntuu jälleen hyvältä päästä kirjoittamaan ihan reaaliajassa. :-) Mitään sen ihmeellisempää ei ole tapahtunut - autokoulu jatkuu yhä (pian taas häviän teoriatunnille) ja kissanpojat kasvavat silmissä. Viikonloppuna olisi Halloween mutta näyttää siltä, että se vietetään täällä kotona. Ehkä innostun leipomaan jotain erityisherkkuja blogien ja vlogien inspiroimana. Tai sitten suunnittelen läheisten ja tuttujen joululahjoja... Tänä vuonna haluaisin tehdä mahdollisimman ison osan lahjoista itse! Palataan niihin joskus myöhemmin, sillä tulin alun perin esittelemään mun sunnuntaina tuunaamaa kierreselkäistä vihkoa, johon olisi tarkoitus raapustella kaikkia ajotunneilla opittuja nippelitietoja. ;-)


TARVITSET:
koristeltava vihko (kovakantinen tai perusruutuvihko)
(jos käytät kouluvihkoa/kuvioitua vihkoa tarvitset paperia kannen peittämiseen!)
sakset
puikkoliimaa
vanhoja lehtiä
kontaktimuovia

TEE NÄIN: (Päällystä vihko tarvittaessa haluamasi värisellä paperilla.) Leikkaa lehdistä mielestäsi kivoja kuvia. Kuvien ei ole pakko noudattaa tiettyjä kriteerejä mutta yhteensopivat kuvat saavat aikaan harmonisemman lopputuloksen. Sommittele kuvat vihkon kanteen. Kun kansi miellyttää silmääsi liimaa kuvat paikoilleen. Päällystä kansi vielä kontaktimuovilla, jotta kuvat eivät sotkeudu tai repeydy irti.

Valmis vihko! :-)

Kameran tarkennuksessa oli vähän ongelmia (liian monta kohdetta) mutta tässä vielä astetta paremmat kuvat vihkon ylä- ja alaosasta. ;-) Muistutan vielä, että jokainen tekee itsensä/kaverinsa näköisen koristelun - esimerkiksi tekstejä ei tarvitse käyttää ollenkaan, jos ne eivät tunnu kivoilta! Vastakohtana koko vihkon voi peittää vaikkapa lempiquoteillaan...

maanantai 26. lokakuuta 2015

CRÊPES AU NUTELLA


Hei taas tyypit!
Tänään mä aloitin kunnon syyssiivouksen. :-) Kyseessä ei kuitenkaan ole se perinteinen syyssiivous, jossa puunataan koti lattiasta kattoon - ei sentään! Tämä syyssiivous kohdistui mun kannettavaan ja sen syövereissä pesiviin kansioihin, jotka eivät ole nähneet vuosiin päivän valoa. Kävin siis satoja, ellen jopa tuhansia(!), kuvia läpi. Osan siirsin talteen muistitikulle, suurempi osa päätyi surutta roskakorin kautta ikuiseen kadotukseen... Kaikkea sitä onkin tullut kuvattua tän blogin aikana. Ihan naurattaa kaikki ensimmäiset kuvausviritelmät ja se kuinka niistä näkee, ettei mulla ollut vielä mitään silmää sommittelun ja valaistuksen suhteen. :-D Oli ihan kiva muistella menneitä lomamatkoja lomakuvien parissa ja löytää hassuja kuvia yläasteajoilta. Sinne kuvien sekaan oli jostain syystä hautautunut myös nämä tämän kertaiset kuvat Nutella-täytteisistä letuista? Muistan, kuinka ihmettelin joskus syyskuussa, että enkö muka ollutkaan ottanut näitä kuvia, kun niitä ei löytynyt mistään. No näköjään olivat joutuneet ihan väärään kansioon. Nyt saatte siis kärsiä muutamista herkullisista lettukuvista - mullakin tuli ihan karmea nälkä kun katsoin näitä! Eli laitetaan kärsimys kiertoon!


LETUT NUTELLA-TÄYTTEELLÄ (6-8 kpl)

1 kananmuna
2½ dl maitoa
1½ dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
1 rkl sulaa voita

+öljyä paistamiseen
+ Nutella-pähkinälevitettä

TEE NÄIN: Sekoita kaikki ainesosat kannussa tai nokallisessa leivontakulhossa. Anna taikinan turvota hetki, noin vartin ajan. Kuumenna öljy paistinpannussa ja kaada taikinaa pannulle haluamasi letun kokoiseksi ympyräksi. Pienennä lämpöä puoleen. Käännä lettu lastan avulla kun taikina letun päällä on melkein kokonaan jähmettynyt. Paista kullanruskeaksi molemmilta puolilta. Anna letun jäähtyä hetki ennen Nutellan levittämistä. Levitä Nutellaa ohuelti koko letulle, taita lettu puoliksi kaksi kertaa (kunnes neljänneksen kokoinen). Tarjoa kaverille tai herkuttele yksin!

Löytyykö sieltä muita Nutellaan hullaantuneita? :-D

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

KOIRUUKSIA (& AJATUKSIA TREENAAMISESTA)


Palataan vielä muutaman kuvan voimin niihin lämpimimpiin syksykeleihin ja lenkille Helsingin Keskuspuistoon. :-) Keskuspuisto ja Töölönlahti on kyllä mukavia paikkoja ja ainakin tällä hetkellä ulkoilu on vähentynyt huomattavasti lenkkimaastojen vaihduttua tylsään asfalttiin... Pitäisi keksiä edes jotain liikuntaa tähän elämään, etten ihan nahistu täällä kotona. Ajattelin tutkiskella uimahallin kausi/kertakortteja - jos hinta ei ole paha niin aamupäivällä olisi aika jees pulahtaa altaaseen ja vetää muutamat kierrokset. Uiminen kun on niin hyvää liikuntaa koko kropalle ja itse voisin ainakin keskittyä käsien ja vatsan lihaksiin... Myös kivoja ryhmäliikuntatunteja löytyy paikalliselta kuntosalilta mutta niihin menemiseen on paljon korkeampi kynnys ilman kaveria ja kun paikalla voi olla joku tuttu. Periaatteessahan tuo ajattelu on ihan tyhmää, sillä kaikki keskittyvät vain omaan suoritukseensa mutta jotenkin koen sen epämiellyttävänä. On paljon helpompaa treenata, jos mukana on vähän parempi kaveri tai homman saa hoitaa ihan yksikseen.

Millaisia ajatuksia teillä on treenaamisesta? Onko teillä oma treenikaveri, liikutteko ryhmässä vai yksin? Ajatuksia saa jakaa! :-)

lauantai 24. lokakuuta 2015

ELEANOR & PARK (2012)


Mulla on ollut jo kauan aikaa ongelma lukemisen kanssa. Tuntuu nimittäin, että olen lukenut jo kaikki mahdolliset kiinnostavat kirjat. Nälkäpeli, Outolintu, Mustan tikarin veljeskunta, Faunoidit, Sookie Stackhouse ja Yön talo -sarjat ovat jo tuttuja. Mitä ihmettä voisin siis lukea?

Onneksi apuun saapuivat englannin kieliset kirjat! Muutaman mainitakseni esimerkiksi John Green, Rainbow Rowell ja Jandy Nelson ovat kiinnostavia kirjailijoita. Greenin tuotannosta olen lukenut Tähtiin kirjoitetun virheen sekä Paperikaupungit. Rainbow Rowellin tuotannosta taas lopettelin juuri tämän Eleanor & Park -pokkarin. Seuraavaksi katselen, mistä voisin saada käsiini Nelsonin Sky is everywhere tai I'll give you the Sun -kirjan...


MISTÄ ON KYSE?

Amerikkalaisen kirjailijan toinen nuorille aikuisille suunnattu teos. Kirjan päähenkilöt Eleanor ja Park tapaavat koulubussissa ja alkukankeuden jälkeen he ystävystyvät hiljalleen kunnes ystävyys muuttuu syvemmäksi. Eleanor on uusi tyttö koulussa ja joutuukin heti silmätikuksi punaisten hiuksiensa ja pukeutumisensa takia. Kotonakaan asiat eivät mene hyvin. Park on puoliksi korealainen poika, joka rakastaa musiikkia ja sarjakuvia. Tutustuessaan paremmin toisiinsa nuoret huomaavat olevansa samaa mieltä kaikista tärkeistä asioista ja vaikka suhteella ei näykään tulevaisuutta päättävät he yrittää.

Juonta en halua avata enempää - sen saatte lukea ja selvittää itse! Kirja käsittelee hieman erilaisen rakkaustarinan lisäksi myös tärkeitä ja rankkoja aiheita, kuten kotiväkivaltaa, kiusaamista sekä omaa kehon kuvaa.


MITÄ PIDIN KIRJASTA?

Pidin kirjasta todella paljon ja sanoisin sen olevan jopa parempi kuin John Greenin Tähtiin kirjoitettu virhe -kirja. Ensimmäisillä sivuilla kirja ei vaikuttanut niin hyvältä mutta kun nuorten suhde alkoi kehittyä tuli kirjan sivuun laittamisesta aina vain vaikeampaa. Kirjan maailmaan ikään kuin hukkuu ja se herättää paljon tunteita. Yksikin kirjan henkilöistä herätti minussa niin suurta raivoa ja iljetystä, että ihmettelin, kuinka kirjailija osaa kuvailla henkilöä niin taitavasti.

 Suosittelen kirjan lukemista ehdottomasti - kirjan englanti oli mielestäni helppo lukuista eikä vaikeita sanoja ollut. Jos kirjan lukeminen englanniksi tuntuu vielä liian vaikealta kannattaa odottaa - olen nimittäin kuullut, että kirjaa oltaisiin suomentamassa piankin! ;-)

perjantai 23. lokakuuta 2015

MITÄ MEILLE KUULUU?


MIAU ja hei kaikki äidin lukijat siellä jossain päin maailmaa!

Arvatkaa kuka täällä kirjoittaa? Ihan oikein - Vikkehän se täällä. Nyt on tosiaan mennyt lähes kaksi viikkoa siitä, kun me pojat saavuttiin tänne äidin luo uuteen kotiin. Ja niin kauan kesti kunnes saimme luvan kirjoitella tänne pienet kuulumiset. Tai no jos totta puhutaan niin äitihän se tuossa niitä kirjoittelee, sillä mua kiinnostaisi paljon enemmän pureskella tuota kannettavan johtoa. (Kjeh kjeh.) Boo-veli taas koittaa nukkua meidän uuden kiipeilypuun putkessa mutta ei siitä mitään tule, kun mulla on niin kova ääni ja paljon asiaa. ;-) Äidillä oli muuten kova työ näiden kuvien ottamisessa - me kun ei jaksettaisi olla hetkeäkään paikoillamme eikä tuolla saunassa ole kunnon valaistusta.


Mulla olisi niin paljon kerrottavaa, että en edes tiedä mistä aloittaa! Ensinnäkin pitää antaa vähän palautetta majoituksesta... Koska äiti ja mummi ovat niin laiskoja niin ne eivät ole saaneet siivottua meille isompaa huonetta ja me siis asutaan yhä saunassa. Ei täällä hätää ole mutta tila on jo tutkittu jokaista nurkkaa myöten ja nuo lauteet on vielä liian korkealla meille. Siis päivät on aika tylsiä, jos äiti menee autokouluun eikä meillä ole seuraa. Onneksi ruokaa saadaan aina kolmen tunnin välein ja palvelu pelaa! Ruoan jälkeen onkin mukava vähän jahdata tiukupalloa tai painia tuon velipojan kanssa. Sitten alkaakin jo väsyttämään ja on aika ottaa päivätorkut. Me kyllä torkutaan vielä aika paljon mutta eiköhän meillä riitä aikaa siihenkin.


Kuulin muuten ihan tuossa ohimennen, että äiti ja mummi keskustelivat eläinlääkäriasioista. Mikäköhän se sellainen on? Jos se liittyy ruokaan niin mut ainakin voi laskea mukaan! Jostain rokotuksista ja leikkaamisesta ne jutteli, pitäisiköhän meidän huolestua? Ensi tiistaina meillä onkin edessä toinen madotus - äiti naureskeli, että ei me ehditty edes huomata mitään matolääkettä ruoassa, kun ahmittiin koko annos niin nopeasti. Vähän meitä pelotti viikolla, kun keittiöstä kuului kamalaa mouruamista ja tappelun ääniä mutta onneksi äiti tuli sitten lohduttamaan meitä ja sanoi, että setä ei ollut kovin yhteistyöhaluinen rokotukseen lähtiessä. Hengissä se sieltä sentään palasi, eikä näyttänyt kovin huonovointiseltakaan - ehkä se rokotus ei siis olekaan ihan kamala juttu?

Mutta nyt meidän ruoka-aika alkaa lähentyä, joten pientä odotusta on jo ilmassa. Pitääkin huomauttaa asiasta äidille ennen kuin se ryhtyy tekemään niitä kamalan tylsiä autokoulutehtäviä. Toivottavasti me päästään ääneen uudemmankin kerran niin voin kertoa lisää meidän menosta. Ja kai seuraatte jo meitä instagramissa nimellä boo_and_vikke ?

torstai 22. lokakuuta 2015

NUUDELIKEITTO (KASVIS)


Moikka!

Inspiroiduin todella paljon Gastronaatti-keittokirjasta ja jotain reseptiä oli pakko lähteä kokeilemaan. Mikä sopisikaan paremmin kirpeään syksypäivään paremmin kuin kulhollinen nuudelikeittoa. Koska en jaksanut lähteä erikseen kauppaan jouduin turvautumaan kotoa löytyviin aineksiin - siispä resepti muuttui jonkin verran matkan aikana! ;-D Onneksi jääkaapissa oli rasia SoFinen Tofu à la Minute -tofukuutioita niin sain keittoon vähän proteiiniakin... Nuudeleitakin löytyi, vieläpä niitä vähärasvaisia - en nimittäin tykkää yhtään niistä valmisnuudelipusseista. Keitosta tuli ihanan mausteista ja sitä kelpasi lusikoida autokoulun tehtäviä tehdessä! Mun mielestä keitot kuuluu oleellisena osana syksyyn ja talveen. Keitto on mukavan kevyttä ruokaa mutta sen lämpö leviää ihanasti koko kehoon - ja juuri sitä talven viimasta sisään tuleva tarvitseekin!


TOMAATTINEN NUUDELIKEITTO (2:lle)

½ l vettä
1/3 kasvisliemikuutio
2 tl tomaattipyreetä
1 iso porkkana
1 sipuli
1 pkt nuudeleita (levy)
100g tofua
+ persiljaa tai korianteria

TEE NÄIN: Kuori ja pilko porkkana sekä sipuli. Kuullota hetki paistinpannulla. Kaada sipuli ja porkkana kattilaan, lisää vesi, liemikuutio sekä tomaattipyree. Keitä kunnes porkkanat ovat kypsiä. Tällä aikaa paista tofu ja keitä nuudelit ohjeen mukaan. Annostele nuudelit kulhoihin ja kaada liemi päälle. Asettele vielä tofut pinnalle. Koristele persiljalla tai korianterilla.

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

AUTOKOULUSSA


Yhdeksän teoriatuntia ja yksi ajotunti takana - mitä ajatuksia autokoulu on herättänyt?

Tätä kysymystä mä päädyin pohdiskelemaan tänään ihan sattumalta kävellessäni teoriatunnilta bussipysäkille. Olisi se aika jännää, jos mun ei täytyisikään odottaa puolta tuntia viimeistä bussia vaan saisin ajaa omalla autolla kotiin. Kaupassa käymistäkään ei tarvitsisi suunnitella niin viimeisen päälle ja bussien myöhästymisistä johtuvat ongelmat ja kiire olisivat väistettävissä. Kuinka yhteen korttiin voikaan mahtua niin paljon vapautta mutta samaan aikaan niin paljon vastuuta? Mietiskelen usein, onko mulla tarpeeksi rohkeutta ajaa muiden joukossa moottoritiellä tai olenko tarpeeksi vastuullinen ja turvallinen ajaja. Ehkä näitä asioita on hyvä pohtia aina välillä - ihan vaikka se kortti löytyisikin jo lompakosta...


Aloitetaan teoriatunneista - meidän ajo-opettaja on todella mukava ja tunnit ovat kivan rentoja. Tunnen silti oppivani uusia asioita. Oppiminen tapahtuu melko paljon internetissä Webauton kautta tehtävillä harjoituksilla. Ideana on, että ennen teoriatuntia tehdään aiheen perustehtävät ja tunnin jälkeen kerrataan vielä soveltavilla tehtävillä. Webautosta löytyy myös teoriakokeen harjoitukset, mikä ainakin mun mielestä on todella hyvä juttu. Kun tietää jo millainen koe tulee olemaan ei se jännitä enää niin paljon. ;-) Kirjan sain lainaksi mun veljeltä, sillä ainakin liikennemerkit löytyvät siitä hyvin. Niitä onkin tullut kertailtua ahkerasti!


Ajotunnit onkin sitten ihan eri juttu. Vaikka mulla onkin alla vasta yksi ajotunti, jouduin heti ajamaan "liikenteessä". Olin odottanut, että katsoisimme ensin läpi auton varusteita ja muita juttuja, jonka jälkeen korkeintaan starttaamista jossain parkkipaikalla. Ja mitä kävikään? Ajo-opettaja käski mut ratin taakse, kun oltiin päästy hiljaiselle hiekkatiealueelle ja opasti minne mun pitäisi ajaa. Samalla neuvoen kytkimen, kaasun ja jarrun käyttöä. :-D Olihan se ensin kamala shokki, että nytkö mun pitäisi osata liikuttaa tätä kärryä mutta hetken jälkeen aloin jo tajuta, miten auto totteli ja minkä verran kaasua oli riittävästi. Yleensähän sanotaan, että parhaiten oppii itse tekemällä ja ainakin tässä kohdassa mun on pakko olla samaa mieltä. Loppujen lopuksi ei ne teoriatunnin opit ihan hirvittävän pitkälle auta, jos ei opi myös ajotunnilla käytännössä.

Huomenna on muuten toisen ajotunnin paikka - pitäkää mulle peukkuja pystyssä! Kieltämättä jännittää aika pirusti...

tiistai 20. lokakuuta 2015

SE TUNNE KUN...


... herätyskello soi pentujen aamuruokinnan merkiksi ja sänky on niin ihanan lämmin. Juokset heittämään pojille ruoan ja palaat takaisin sänkyyn - joka on ehtinyt viiletä jäätävän kylmäksi.

... päätät keittää pitkästä aikaa puuroa ja tajuat vasta puuron ollessa lautasella, että sekä voi että mehukeitto ovat loppu.

... ulkona paistaa kauniisti aurinko ja kuvittelet siellä olevan lämmin. Kuinka väärässä voitkaan olla?

...... kissanpennuilla on niin terävät kynnet (vaikka leikattu) että sun kädet ja jalat näyttää siltä kuin olisit ahkera viiltelijä.

... maailma muuttuu koko ajan pimeämmäksi paikaksi ja valokuvaaminen on lähes mahdotonta. Kuva on joko ihan kellertävä, epätarkka tai muuten hassun sävyinen.

... kissanpennut ovat viimein nukahtaneet piiitkän leikkisession jälkeen mutta ovat heti hereillä, kun yrität ninjamaisesti hiipiä ulos huoneesta.


... sun lempitee on loppunut. Eikä kaapeista löydy kuin vanha paketti Keisarin morsianta - mitä inhoat yli kaiken.

... oot ilmoittanut ajo-opettajalle, että tulet viisi minuuttia myöhässä, koska sopivia busseja ei kulje. Sitten se saamarin bussi on 20 minuuttia myöhässä ja opettaja käy hakemassa sut.

... tunnet ahdistusta instagram-tilin päivittämisestä. Kissakuvia kyllä riittäisi mutta et halua vaikuttaa hullulta kissaihmiseltä.

... et osaa päättää mitkä kengät laittaisit jalkaan. Melkein myöhästyt tämän vaikean valinnan takia.

... ajo-opettaja laittaa sut ajamaan kahdeksikkoa autoliikkeen pihalla - ekalla ajotunnilla!

http://www.lifie.fi/indiedays-blog-awards

Että joskus sattuu myös tällaisia päiviä - niitä ei vain näy niin paljoa täällä blogin puolella, sillä tuskin teitä kiinnostaa koko ajan lukea, mitä mun perusarkeen kuuluu. Mutta välillä on ihan kiva kirjoitella myös näitä kuulumispostauksia ja kertoa vähän laajemmin, mitä mun elämässä oikein tapahtuu. Vai mitä mieltä olette? Ja jos ette ole vielä huomanneet munkin blogi löytyy Indiedaysin Blog Award -kisasta jopa kahdesta kategoriasta. :-) Mulle merkitsisi todella paljon, jos jaksat ottaa muutaman minuutin ajastasi ja käydä tuolla äänestyssivulla (yläpuolen banneria klikkaamalla) ja antamassa äänen mun blogille. Ehdokaat ovat aakkosjärjestyksessä ja tämän blogin löydät ainoana sieltä I-kirjaimen kohdalta! Äänestämällä olet muuten mukana 2 x gaalan lippupaketin (kahdell)  ja 3 x 50€ lahjakortin arvonnassa. Eli kannattaa osallistua! ;-)

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

OPISKELIJAN KEITTIÖSSÄ (VINKIT)

Opiskelijaelämään liittyvien postausten huippusuosittu sarja jatkuu tänään erityisesti mun sydäntä lähellä olevalla aiheella: ruoanlaitolla ja syömisellä. Tavallaan tämä kuuluu osittain edelliseen säästövinkit-postaukseen - pitäähän opiskelijan huomioida erityisesti rahankäyttö ruokaa laittaessa! Opiskelijan muuttaessa omilleen ruokavalio muuttuu usein paljon yksipuolisemmaksi ja kiireen keskellä kaupasta haetaan helpommin valmisruokia ja niitä kuuluisia pakastepizzoja.
Ajan ja rahan puute antaa haastetta, jos haluaa säilyttää terveellisen ruokavalion. Toki aina välillä voi ottaa vähän iisimmin ja nauttia siitä pakastepizzasta tai jopa käydä ulkona syömässä. Koska itse rakastan ruoanlaittoa sekä ruokaa ylipäätänsä, ajattelin listata muutaman ihan perusvinkin, jotka toivottavasti auttavat sekä säästämään rahaa että parantamaan ruokailuhetkiäsi. :-)


1) KÄYTÄ KAUSITUOTTEITA
Tämä koskee erityisesti kasviksia ja vihanneksia! Kannattaa ottaa selvää, mihin aikaan vuodesta on minkäkin kasviksen sesonkiaika, jolloin sitä on reilusti tarjolla ja hintakin on normaalia alhaisempi. Kyseistä kasvista kannattaa ehdottomasti myös säilöä tai pakastaa, jos se vain on mahdollista! Esimerkiksi mangon kilohinta on alimmillaan keväällä maaliskuun tienoilla ja avokadon hintaa kannattaa tarkkailla helmikuussa. Oma suosikkini ananas on halvinta tammikuussa, jolloin Costa Ricassa on sen sesonkikausi.

2) KERÄÄ JA SÄILÖ ITSE
Kesä ja syksy ovat parasta aikaa kerätä talteen niin sienet, marjat kuin omenatkin. Kysy tutuilta vinkkejä hyviin apajiin tai vieraile kotona perheesi kasvimaalla. Erilaisten hillojen ja mehujen reseptejä löytyy paljon ja osa marjoista kannattaa tietenkin pakastaa. (Jos omasta asunnosta ei löydy pakastinta, säilytä herkut kotona ja ota mukaan seuraavalla vierailulla!) Myös punajuuret ja suolakurkut voi säilöä talvea varten, jos niistä pidät. Aktiiviset kalastajat perkaavat ja pakastavat ahven- ja haukifileet pakastimeen marjojen seuraksi!


3) KATSO PÄIVÄYKSET KAUPASSA JA SÄILYTÄ OIKEIN
Kaupassa käyntiin kannattaa varata aikaa ja tuotteiden päiväykset tarkistaa, sillä usein nopeiten vanhaksi menevät tuotteet on sijoitettu etualalle, josta huolimaton kuluttaja nappaa ne ensimmäisenä. Mitä tuoreemman tuotteen valitset, sitä enemmän sinulla on aikaa käyttää se! Muista että parasta ennen -päiväys ei ole yhtä ehdoton kuin viimeinen käyttöpäivä -merkintä, vaan voit käyttää tuotetta sen ulkonäön ja hajun perusteella vielä päiväyksen jälkeenkin. Esimerkiksi maito on käytettävissä vielä kaksi päivää päiväyksen jälkeen Valion mukaan. Kaupoissa löytyy usein -30% alennuksia tuotteista, joiden päiväys on seuraavalle päivälle. Näitä tarjouksia kannattaa hyödyntää, jos olet oikeasti käyttämässä tuotteen. Kiinnitä huomiota myös ruokien säilytyspaikkoihin: kuuluuko tuote jääkaappiin, kuivakaappiin vai  muovipussissa pöydälle? Myös ruokien sijoittaminen jääkaapissa auttaa niiden säilymisessä!

4) SUUNNITTELE VIIKON RUOKA/KAUPPALISTA ETUKÄTEEN
Kaupassakäynti kannattaa ehdottomasti suunnitella etukäteen ja hankkia samalla kertaa koko viikon ostokset kerralla isosta ruokakaupasta. Tämä tulee parillakin tapaa halvemmaksi. Vaikka suurempi kauppa sijaitsisikin kauempana, ovat hinnat niissä usein matalammat. Suunniteltuasi ostokset vältyt impulssiostoksilta etkä ostaa ruokaa pilaantumaan jääkaappiin, kun tiedät mitä kotoa puuttuu. Kun tiedät jo mitä aiot kokata viikolla sinulle ei myöskään iske paniikki koulupäivän jälkeen siitä, mitä nyt pitäisi ryhtyä laittamaan.


6) EINEKSISSÄ ON EROJA
Valmisruoka tuntuu aina välillä ihanan helpolta ratkaisulta - eikä siinä mitään kunhan valitset oikein! Suuressa osassa valmisruokia on aivan liikaa suolaa, rasvaa ja muita lisäaineita. Kuitenkin joukosta löytyy myös kelvollisia herkkuja, jotka pelastavat päivän kun olet kipeänä tai liian kiireinen laittamaan ruokaa. Valmisruokia "valmistettaessa" kannattaa kokeilla myös niiden tuunaamista mausteilla. Esimerkiksi valmis makaronilaatikko maistuu paljon paremmalta paistinpannulla lämmitettynä kuin mikrossa pyörähtäneenä! :-)

7) LISÄÄ KASVIKSIA
Kasvikset ovat tunnetusti halvempia kuin liha, varsinkin niiden sesonkiaikaan. Ne sisältävät myös runsaasti kuitua, joka pitää nälkää. Vaikka kasvikset eivät olisikaan herkkuasi kannattaa niitä lisätä vähitelllen ruokavalioon. Saatat jopa yllättyä kuinka monipuolisia kasvikset ovatkaan: ne toimivat niin lisukkeena, salaatissa, lämpimänä pääruokana sekä kylmänä esimerkiksi dippailussa.

Nyt olisi aika esittää toiveita! Mitä opiskelijanelämään liittyviä vinkkejä ja neuvoja haluaisitte lukea? Vai olisiko toiveissa jokin muunlainen opiskeluun liittyvä postaus? Tiedätte, mistä kommenttilaatikko löytyy! ;-D