sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

JONAS GARDELL: ÄLÄ KOSKAAN PYYHI KYYNELEITÄ PALJAIN KÄSIN, 1. RAKKAUS (2012)


En muista milloin viimeksi kirjoitin tänne jotain kirjoihin liittyvää. Se on oikeastaan surullista, sillä rakastan kirjojen lukemista ja ne ovat aina olleet suuri osa mun elämää. Näiden kolmen lukiovuoden aikana vuodessa lukemieni kirjojen määrä on selvästi romahtanut - vuoden saldon voi luultavasti laskea kahden käden sormin! Ennen saatoin helposti ahmia kokonaisen kirjan päivässä ja kirjastosta toin mukanani aina järkyttävän suuren pinon kirjoja. Näiden kaikkien koulujuttujen keskellä olen ehtinyt lukea vain muutaman "ihan pakollisen" kirjan ja tietenkin äidinkielen  kursseille valitut teokset. Viimein koulujuttujen vähentyessä olen huomannut, että iltoihin alkaa tulla enemmän vapaa-aikaa - jonka voisin käyttää lukemiseen. Ensi piti kuitenkin lukea äidinkielen kurssia varten Jonas Gardellin Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin -teos, josta en aluksi ollut kovinkaan innoissani.


MISTÄ ON KYSE?

Eletään vuotta 1982. 19-vuotias Rasmus muuttaa pienestä kotikylästään Tukholmaan. Tukholmalainen Benjamin, nuori Jehovan todistaja, levittää sanaa eteenpäin, kunnes eräänä iltana oven avaa Paul, joka näkee Benjaminin lävitse. Siitä alkaa Benjaminin pitkä matka. Jouluna, saman oven takana, hän ja Rasmus tapaavat eikä mikään palaa enää ennalleen.
Jonas Gardellin trilogian Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin ensimmäinen osa, Rakkaus, kertoo kahden nuoren miehen tarinan 1980-luvun alun Tukholmassa. Rakkaus käsittelee häkellyttävällä tavalla aikaa, jolloin aids saapui Ruotsiin.


MITÄ PIDIN KIRJASTA?

Parin ensimmäisen kappaleen jälkeen kirjan tarina lähti rullaamaan eteenpäin ja muuttui huomattavasti kiinnostavammaksi. Pian huomasinkin jo ahmivani teosta eteenpäin. Jännitin, kuinka Rasmukselle, Paulille ja Benjaminille kävisi, samalla peläten paljastusta, kuka tarinan kehytkertomuksen kuoleva mies on.

Kirja kerta kaikkiaan imaisi minut mukaan tarinaan, mitä käy harvoin kun puhutaan aikuisille suunnatusta kaunokirjallisuudesta. Yllätyinkin, kun luin kirjan perustuvan Gardellin omiin kokemuksiin, sillä teos on kirjoitettu niin upeasti. Luettuani kirjan loppuun tunsin kylmiä väreitä mielessäni. Hetken päästä avasin koneen ja varasin kolmiosaisen kirjasarjan seuraavat osat.

4 kommenttia:

  1. Olen itsekkin lukenut tuon saman kirjan ja se on kyllä tosi hyvä ja koskettava kirja!

    VastaaPoista
  2. Oonkin miettinyt että lukisin tän mutta eiköhän viimeistään nyt ole pakko painella kirjastoon :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heti vaan kirjastoon! :D Kannattaa ehdottomasti lukea!

      Poista

Pidäthän kommenttisi asiallisina. ♥